Lääket. lis. Jorma Sormunen väitteli Tampereen yliopistossa 24.8.2018 fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta erityisesti paksu- ja peräsuolisyövän sekä eturauhassyövän ilmaantuvuuteen (”Physical Activity and Incidence of Cancer with Special Emphasis on Colorectal and Prostate Cancers in Men”).
Tutkimus perustui kahteen suomalaiseen väestöaineistoon: vuonna 1958 syntyneisiin miehiin (noin 32,000 miestä) ja huippu-urheilijoihin (noin 2,400 miestä) ja kahteen pohjoismaiseen tapaus-verrokkitutkimukseen. Näistä yhdessä tutkittiin paksu- ja peräsuolen syöpää (miehillä todettiin syöpiä tutkimusaikana yhteensä noin 145,000 ja naisilla noin 146,000) ja toisessa eturauhassyöpää (syöpiä todettiin tutkimusaikana yhteensä noin 240,000). Tapaukset ja verrokit poimittiin Nordic Occupational Cancer (NOCCA) tutkimuksen tietokannasta.
Vuonna 1958 syntyneistä miehistä kerättiin tietoja heidän varusmiespalvelunsa ajalta. Tämän jälkeen Syöpärekisteristä haettiin heille tiedot eri syöpien ilmaantuvuudesta vuoden 2014 loppuun asti. Varusmiehillä, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia tai joilla oli huono fyysinen kunto varusmiespalveluksen aikana, oli suurentunut riski sairastua syöpään myöhemmällä iällä. Kuitenkin, kun saadut tulokset vakioitiin tupakoinnin, alkoholinkäytön ja palveluskelpoisuusluokan suhteen, erot syöpäriskissä eivät enää olleet tilastollisesti merkitseviä. Seuranta-ajan lyhyydestä johtuen tarkempia päätelmiä ei voida toistaiseksi tehdä.
Suomalaisten huippu-urheilijoiden tutkimusryhmään kuuluvien miesten syöpäilmaantuvuutta seurattiin vuodesta 1986 vuoteen 2010. Huippu-urheilijoilla todettu pienempi kokonaissyöpäilmaantuvuus voi johtua heidän terveemmistä elintavoistaan, erikoisesti vähäisemmästä tupakoinnista ja paremmasta fyysisestä kunnosta.
Kahdessa pohjoismaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa tutkittiin yhteyttä työn fyysisen kuormittavuuden ja paksu- ja peräsuolen syövän sekä eturauhassyövän ilmaantuvuuden välillä. Jokaiselle syöpään sairastuneelle henkilölle valittiin viisi kaltaistettua verrokkia. Tutkittavat jaettiin eri ryhmiin työn kuormittavuuden perusteella, ja syöpäilmaantuvuutta verrattiin ryhmään, jolla ei ollut merkittävää koettua fyysistä rasitusta työssä. Paksusuolensyövän ilmaantuvuus ja vähäisemmässä määrin myös peräsuolisyövän ilmaantuvuus on matalin ammateissa, jotka ovat fyysisesti raskaimpia. Tilastollisesti merkittävää yhteyttä työn kuormittavuuden ja eturauhassyövän ilmaantuvuuden välillä ei todettu. Tutkittavien henkilöiden sosiaaliluokka ei merkittävästi muuttanut tuloksia. Tulokset olivat samanlaiset ennen PSA-mittausten yleistymistä 1990-luvulla ja niiden aikana 1990-luvun alun jälkeen.
Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Puska ja kustoksena prof. Eero Pukkala
Linkki:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0806-3