Ravintotekijöiden merkityksestä eturauhassyövän ehkäisyssä on meneillään tai suunnitteilla useita kansainvälisiä tutkimuksia. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa mitään yksiselitteistä näyttöä yksittäisten ravintotekijöiden edullisesta vaikutuksesta eturauhassyövän primaari- tai sekundaaripreventiossa.
Mainittakoon kuitenkin prospektiivisen HPFS-tutkimuksen (Health Professional Follow Up Study) 12 vuoden tulokset noin 50 000 miehen seurannasta: usein toistuva tomaattituotteiden (lykopeenin) nauttiminen korreloi käänteisesti eturauhassyövän riskiin.
Mielenkiintoisia ja paljon keskustelua herättäneitä tuloksia saatiin amerikkalaisessa kemopreventiotutkimuksessa (PCPT-tutkimus), jossa tarkoituksena oli selvittää, voidaanko 5-alfareduktaasin inhibitiolla eli estämällä testosteronin muuttuminen prostatasolussa aktiiviseksi androgeeniksi – dihydrotestosteroniksi – estää eturauhassyövän syntyä. Tutkittava lääke oli finasteridi, jota käytetään hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun hoidossa.
Seitsemän vuoden seurannan aikana todettiin finasteridin vähentävän erittäin merkitsevästi eturauhassyövän suhteellista riskiä (18,4% / finasteridiryhmä vs. 24,4 % lumeryhmä). Odottamaton löydös oli syöpien histopatologiset piirteet. Finasteridiryhmässä löytyi aggressiivisia, Gleasonin luokka 7-10, syöpiä merkitsevästi enemmän (37 % syövistä, 6,4 % kaikista ryhmän miehistä) kuin lumeryhmässä (22,2 % syövistä, 5,1 % kaikista ryhmän miehistä).
Tutkimusasetelmassa ja –valvonnassa oli kuitenkin puutteita, joiden perusteella tuloksia voidaan pitää ainakin osittain vääristyneinä. Tämän vuoksi finasteridiä ei toistaiseksi suositella eturauhassyövän ehkäisyyn. Näin ollen eturauhassyövän lääkkeellinenkään ehkäisy ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista.
Nykytietämyksen perusteella eturauhassyövän riskitekijöistä ei ole olemassa selvää näyttöä. Eläinrasvan ja punaisen lihan käytön vähentämistä ja toisaalta kasvisravinnon käytön lisäämistä voidaan suositella monien muidenkin terveyshaittojen estämiseksi – todisteita niiden suotuisasta vaikutuksesta eturauhassyövän ehkäisyssä ei ole riittävästi.
Viitteet ja linkit:
Adlercreutz H, Mazur W. Phyto-oestrogens and Western Diseases. Ann Med 1997; 29: 95–120.
Fleshner N. Zlotta AR. Prostate cancer prevention: past, present, and future. Cancer 2007; 110:1889–99.
Giovannucci E. Tomato product, lycopene, and prostate cancer: a review of the epidemiological literature. J Nutr 2005; 1345: 2030S-2031S.
Heinonen O P, Albanes D, Virtamo J, ym. Prostate cancer and supplementation with alpha-tocopherol and beta-carotene: incidence and mortality in a controlled trial. J NatlCancer Inst 1998; 90: 440–6.
Ruutu M, Rannikko A. Finasteridi ja eturauhassyöpä. Duodecim. 2004; 120(5): 525-7
Gann P.H., ym. Prostate Cancer Prevention. Kirjassa: McConnell J, Denis L, Akaza H, Khoury S, Schalken J, toim. Prostate Cancer. Edition 2006. Pariisi, Health Publications,2006, s. 247-274.
Lippman S.M., ym. Effect of Selenium and Vitamin E on Risk of Prostate Cancer and Other Cancers. The Selenium and Vitamin E Cancer Prevention Trial (SELECT). JAMA.2009; 301(1): (doi:10.1001/jama.2008.864).
Gaziano J.M., ym. Vitamins E and C in the Prevention of Prostate and Total Cancer in Men. The Physicians' Health Study II Randomized Controlled Trial. JAMA. 2009; 301(1) :(doi:10.1001/jama.2008.862).
http://uroweb.org/guideline/prostate-cancer