PSA
Jos potilas hakeutuu tutkimuksiin virtsavaivojen takia tai hänellä tuseerauslöydöksen tai muun syyn perusteella epäillään eturauhassyöpää, kannattaa potilaalta aina mitata seerumin PSA-pitoisuus.
PSA tulee sanoista Prostata Spesifinen Antigeeni ja se on eturauhasen erittämä proteiini, jonka tehtävä on muuttaa siemenneste geelimäisestä juoksevaan muotoon. PSA on eturauhasspesifinen, mutta ei eturauhassyöpäspesifinen. Eturauhasen kasvaessa iän myötä nousee myös PSA pitoisuus. Eturauhassyövässä eturauhasen normaalit rauhasrakenteet ja syöpäsolujen solukalvot häiriintyvät, jolloin eturauhassyöpä ”vuotaa” PSA:ta verenkiertoon. Tällöin PSA:n oletetaan nousevan enemmän kuin eturauhasen kasvu edellyttää ja tähän perustuu PSA:n käyttö eturauhassyövän diagnostiikassa.
Perinteisesti normaalin ja epänormaalin PSA:n rajana on pidetty arvoa 4 ng/ml. Koska eturauhanen kuitenkin lähes poikkeuksetta kasvaa iän myötä, nousee myös PSA-arvo normaalisti iän myötä. Tämän takia PSA-arvo 4 ng/ml voi olla täysin hyväksyttävä 70-vuotiaalla miehellä, mutta ei 40-vuotiaalla miehellä. Diagnostiikkaa helpottamaan onkin luotu iän myötä muuttuvia raja-arvoja.
Normaalia PSA-arvoa ei ole!
Vuonna 2004 julkaistiin amerikkalainen tutkimus, jossa eturauhassyövän kehittymistä yritettiin estää lääkeaineella (finasteridi), joka estää eturauhasta stimuloivan mieshormonin muodostumisen. Tutkimukseen otettiin vähintään 55-vuotiaita miehiä, joilla tutkimuksen alkaessa ei ollut eturauhassyöpään viittaavaa. Tutkimus kesti seitsemän vuotta, jonka lopuksi kaikilta tutkimuksessa olevilta otettiin eturauhasen koepalat PSA-arvosta riippumatta.
Kyseessä on suurin tutkimus, jossa eturauhasesta on otettu koepalat PSA-arvosta riippumatta ja tulokset olivat hyvin mielenkiintoiset. Lumelääkeryhmässä (eli koehenkilöillä, jotka toimivat vertailuryhmänä ja söivät valmistetta, jossa ei ollut vaikuttavaa ainetta) eturauhassyöpä löytyi noin joka kolmannelta mieheltä PSA:n ollessa välillä 3-4 ng/ml. Vaikka PSA oli alle 0.5 ng/ml löytyi eturauhasyöpä noin 7%:lta tutkittavista. Tutkimuksessa 85%:lta potilaista otettiin kuusi koepalaa eturauhasesta, kun nykykäytäntö on ottaa 12 koepalaa, joka entisestään lisää löytyvien syöpien määrää.
Muut laboratoriokokeet
Paikallisessa eturauhassyövässä ei ole oletettavissa, että potilaalla voitaisiin todeta muutoksia muissa laboratoriokokeissa, kuin PSA:ssa. Otettavien lisäkokeiden merkitys onkin lähinnä samanaikaisten virtsavaivojen tutkimisessa (virtsanäyte: onko tulehdusta tai verta, kreatiniini eli munuaisten toimintaa kuvaava merkkiaine) ja hoidon suunnittelussa.
Jos potilaan eturauhassyöpä on jo levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, kannattaa potilaalta tutkia virtsanäyte (virtsarakon huonon tyhjenemisen merkkinä esim. virtsatieinfektio), kreatiniini munuaisten toiminnan tarkistamiseksi (potilaalla voi olla virtsan eritystä estävä tukos eturauhastasolla tai virtsanjohdintasolla imusolmuke-etäpesäkkeiden takia), PVK (eli perusverenkuva, luustoetäpesäkkeet voivat vahingoittaa luuytimen punasolujen tuotantoa) ja testosteroni (jos potilaalle suunnitellaan hormonihoitoa). Muita kokeita voidaan ottaa tarpeen mukaan esimerkiksi luuston ja maksan tilanteen arvioimiseksi.
Viitteet ja linkit:
Tammela T. Eturauhassyövän diagnostiikka. Kirjassa: Taari K, Aaltomaa S, Nurmi M, Parpala T, Tammela T, toim. Urologia. 3., uudistettu painos. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim, 2013, s. 253 - 354.
http://www.kaypahoito.fi
http://uroweb.org/guideline/prostate-cancer