Lääketieteen lisensiaatti, urologian erikoislääkäri Kanerva Lahdensuo väitteli 22.9.2017 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta:
Diagnostic and predictive tools in localized prostate cancer: biopsies, magnetic-resonance imaging, and tissue markers.
Tutkimus toteutettiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Urologian klinikassa vuosina 2011-2016. Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat Antti Rannikko ja Tuomas Mirtti.
Tutkimuksen neljässä osatyössä tutkittiin eturauhasen neulanäytteiden turvallisuutta ja tarkkuutta syövän sijainnin ja laajuuden arvioinnissa, eturauhasen magneettikuvauksen hyödyllisyyttä aktiiviseurantapotilailla ja kudosmerkkiaineiden yhteyttä potilaiden ennusteeseen eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen.
Eturauhasen neulanäytteiden otosta johtuvat vakavat tulehdushaitat, joihin liittyi verenmyrkytys, lisääntyivät HUS-piirin alueella 2,4-kertaisesti vuosina 2005-2013.
Tutkituilla 96 potilaalla, joille oli tehty HYKS:n urologian klinikassa eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 2009-2010, eturauhasen neulanäytteet ennustivat syövän laajuutta ja sijaintia heikosti, joten niistä saatava tieto on epäluotettavaa.
80 potilaalle tehtiin vuosina 2009-2011 eturauhasen magneettikuvaus siinä vaiheessa, kun he olivat olleet aktiiviseurannassa vuoden ajan. Magneettikuvaus ei tuolloin tuonut lisäarvoa verrattuna rutiiniseurantaan PSA-mittausten ja uusintaneulanäytteiden avulla.
815 potilaalta, joille oli tehty eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 1983-2005 Helsingin ja Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa (HYKS ja TYKS), määritettiin eturauhassyöpäkudoksesta kolmen kudosmerkkiaineen - ERG, PTEN ja AR - esiintyvyydet. Esiintyvyyttä verrattiin potilaiden elossaoloaikaan leikkauksen jälkeen, sekä siihen kuinka kauan he selvisivät ilman liitännäishoitoja leikkauksen jälkeen. Merkittävin löydös oli, että kudosmerkkiaineen PTEN puuttuminen syöpäkudoksesta vaikuttaisi olevan merkki aggressiivisesta syövästä.
Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Ola Bratt Lundin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Antti Rannikko Helsingin yliopistosta.
Linkki:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/218277/diagnost.pdf?sequence=1