Perusterveydenhuollossa seulontatarkoituksessa kertalleen otettu PSA-testi ei vähennä eturauhassyöpäkuolleisuutta.
Tähän tulokseen tuli englantilainen tutkimusryhmä ns. CAP-tutkimuksessaan. Tutkimus on randomisoitu monikeskustutkimus, johon kutsuttiin 573 perusterveydenhuollon yksikössä (“terveyskeskuksissa”) vuosien 2001 ja 2009 välillä yhteensä 415 357 miestä. Miehet olivat 50-69-vuotiaita, mediaani-ikä oli 59 vuotta. Ns. interventioryhmään eli PSA-testiin kutsuttiin 189 386 miestä. Jos PSA oli ≥ 3 ng/ml, otettiin 12 koepalaa eturauhasesta ultraääniohjauksessa (TRUS). Kontrolliryhmän muodosti 219 439 miestä, joilta ei otettu PSA-testiä seulontatarkoituksessa. Seuranta-aika ulottui maaliskuun loppuun 2016.
Keskimäärin (mediaani) 10 vuoden seuranta-aikana eturauhassyöpiä todettiin interventioryhmässä merkittävästi enemmän eli 8054 tapausta (4,3%) vs. 7853 tapausta (3,6%) kontrolliryhmässä (RR, 1.19 [95% CI, 1.14 to 1.25]; P < .001). Syöpätapauksista pienen riskin syöpiä (Gleason-luokka ≤6) oli enemmän interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä, 1,7% vs. 1,1% (difference per 1000 men, 6.11 [95% CI, 5.38 to 6.84]; P < .001).
Kuitenkaan ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa eturauhassyöpäkuolleisuudessa: siihen kuoli 549 potilasta (0,30/1000 henkilövuotta) interventioryhmässä, kontrolliryhmässä 647 potilasta (0,31/1000 henkilövuotta). Myöskään kokonaiskuolleisuuden suhteen ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kertaalleenkin seulontatarkoituksessa otettu PSA-testi voi johtaa huomattavaan ylidiagnostiikkaan ja sen seurauksena mahdolliseen ylihoitoon siihen liittyvine komplikaatioineen. Testi ei myöskään vähennä eturauhassyöpä- eikä kokonaiskuolleisuutta.
Eli PSA-testiä tulisi käyttää vain diagnostisena apuvälineenä tapauksissa, joissa oireiden, eturauhasen tunnustelun ja/tai periytyvän alttiuden perusteella voidaan epäillä eturauhassyöpää.
Richard M. Martin ym. Effect of a Low-Intensity PSA-Based Screening Intervention on Prostate Cancer Mortality. The CAP Randomized Clinical Trial. JAMA. 2018; 319 (9): 883-895.
Linkki:
doi:10.1001/jama.2018.0154